torstai 21. maaliskuuta 2013

Ei mitkään kissanristiäiset!

Arvatkaas mitä? Meikäkani täytti viime viikonloppuna kolme vuotta! Miettikää, joku 1100 päivää sitten olin vielä emännän peukun kokoinen, karvaton pötkylä, ja nyt olen niiiiin komia kaniherra! Niinpä emäntä ja isäntä kutsuivat kaikki pupunmieliset ystävämme meille juhlimaan tätä elämäni merkittävää välietappia.

Mikä häkellyttävintä, sain juhlapäivänäni myös paljon syntymäpäivälahjoja! Emäntä ja isäntä olivat askarrelleet huoneeni oveen kyltin, jossa lukee, että alueella kanivartiointi. Kyltti on mainio, sillä minähän se olen, joka pitää kodistamme varkaat loitolla. Aina öisinkin tähystän kaininkoloni katolla, uhkaako kotiamme jonkin sortin vaara tai voro!

Sain lahjaksi myös erilaisia herkkuja kuten pussillisen kuivattuja voikukanlehtiä, jyvätankoja, mansikkanameja, porkkanoita ja jyväsekoitusta!

Ja sitten sain upouuden, TÄPÖTÄYDEN ruokakupin. Kuppiin oli taiteiltu minun nimeni, joten tästä eteenpäin kukaan ei erehdy syömään minun ruokiani <3

Niin kuin kaikissa kunnon juhlissa, myös minun syntymäpäivilläni oli kakkua - ja vieläpä kaksin kappalein! Tässä kuvassa minä ja emäntä puhallamme kynttilöitä sammuksiin - tai minähän ne tietenkin puhkuin ja puhalsin, emäntä vaan nosti minut pöydän tasolle.

Meikäkani ei sentään ihmisten kakkua joutunut syömään, vaan isäntä oli valmistanut minulle ikioman herkkukakun.

Kertakaikkisen kamalasti sain juhlieni aikana silitystä ja huomiota, mikä oli ihanaa! Tässäkin olen isännän ja emännän lääpittävänä meidän perhepotretissa. Näytän tosin vähän epäkanimaiselta, sillä unohdin nostaa korvat pystyyn.

Huomaatteko, tuolla meikäkani pötköttää pöydän alla, kaiken huomion keskipisteenä! Se oli ihanaa! Kaikki vaan kehuivat ja ihastelivat minua! Voin vaikka vannoa, ettei tällä universumilla ole toista kania, jolla olisi ollut yhtä huikeat syntymäpäiväjuhlat. Kaikki nämä ihmiset tulivat juhliin minun vuokseni. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti