Minun päiväni

Kello 9:18 Jipii, emäntä on hereillä! Eemäntää on heereilläää! Rakas ihana älykäs emäntä, päästä minut häkistä! Aukeaakohan häkin ovi nopeammin, jos rummutan ovea oikein lujaa etukäpälilläni? Rummuti rummuti rummuti! Jes, luukku on auki ja emännän käsi silittää otsaani ja hampaani naksuvat!

Kello 9:19 Loikin emännän perässä olkkariin katsomaan sisustusohjelmaa. Olen niin onnellinen, että murahtelen ja nuolen emännän jalkaa. Hyppään sohvalle emännän viekkuun ja jatkan hampaidennaksutusta emännän kainalossa.

Kello 9:55 Kautta viiksikarvojeni, myös isäntä on hereillä! Heippa, emäntä, isäntä on nyt lempi-ihmiseni ja menen toivottamaan hyvät huomenet hänelle!

Kello 9:59 Tai no on emäntäkin taas, näin neljän minuutin tauon jälkeen, ihan kiva. Vielä kivemmaksi hän muuttuu, kun hän avaa ruokakaappini oven ja kauhoo ruokakippooni puoli desilitraa Genesis-pellettiä. Emäntä lähtee kiikuttamaan kippoa häkkiini, minä juoksen kilpaa emännän rinnalla ja saavun häkille puoli käpälänmittaa ennen kuin emäntä ja ruokakipponi.

Kello 10:07 Hik. Masu täyttyi kahdeksassa minuutissa. Örps. Loikin katsomaan, mitä isäntä tekee keittiössä. Jaa, lukee lehteä. Jos hän tulisi lukemaan sitä lattialle, voisin samanaikaisesti syödä lehteä toisesta kulmasta.

Kello 11:01 Purrrr, taidanpa ottaa iltapäivänokoset omalla, banaaninkeltaisella matollani! Jos joku vielä tulisi silittämään päälakeani, nautinto olisi täydellinen!

Kello 11:28 Jaa, emäntäkin loikki huoneeseeni aamupäivälevolle. Tässä masun päällä saan takuulla kaipaamani otsasilityksen!

Kello 12:13 Mitä se emäntä pamauttelee vasaralla? Yrittääkö hän varoittaa minua jostain? Pamautan takakäpälälläni takaisin ja kimpoan sohvan taakse piiloon. Täällä nyrkin ja hellan eikun kisun ja ketun eikun sohvan ja seinän välissä menee muuten eri-jännä tunneli! 

Kello 13:12 Nyt kun päästiin tunneleidenmakuun, pujahdan heinätunneliini, juoksen tunnelin läpi ja taas tunneliin ja läpi ja tunneliin ja läpi ja tunneliin ja pää ja läpi ja tunneli on sekaisin ja kops.

Kello 13:20 Kipponi on tyhjä! Genesis-pelletit on loppu! Kamalaa! Mitä nyt tehdään? Isäntä? Emäntä? Missä he ovat? Olkkarissa! Miksen minä ole siellä?

Kello 13:38 Jos oikein intensiivisesti tuijotan olohuoneen ovea, aukeaakohan se?

Kello 13:39 Ei auennut, vaikka olin intensiivinen noin minuutin ajan. Loikin eteiseen, koska sieltä voin kytätä, mitä olkkarissa tapahtuu.

Kello 13:40 Olkkarissa tapahtuu aivan liian mielenkiintoisia asioita: siellä on TV päällä! Loikkaan kaniesteportin yli olkkariin ja sieltä parvekkeelle ja pujahdan lempituolini alle. Oho, pitikö miun alunperin olkkariin mennä?

Kello 13:44 Huh, jo tuli levättyä kokonaiset neljä minuuttia! Lempituolini alta pompsahdan takaisin olkkariin ja sieltä makuuhuoneeseen, jossa käyn imurinjohdon kimppuun.

Kello 13:45 Isäntä murisee ja tulee häätämään minut pois johtotehtävistä. Haukkuu vielä kurjaksi kaniksi, pyh.

Kello 13:50 Isäntä ei saa minua kiinni ja pompin taas parvekkeelle, josta löydän maukkaita oksia. Niitä saan kai nakertaa luvan kanssa.

Kello 13:59 JAAAA, isäntä siivoaa ruokakaappiani, nam! Siitä tulikin mieleeni, että ruokakipponi on ollut tyhjä jo 39 minuuttia ja masuni murisee!

Kello 15:32 Oho. Uppouduin niin syvälle ruokahaaveisiin, että nukahtin parvekkeelle lempituolini alle. Taidankin hypähtää keittiöön ja tsekata tarjonnan.

Kello 15:35 Mumskis, isäntä on eri-ihana! Hän oli ruokakaappia siivotessaan valmistanut minulle annoksen, jonka nimi oli Kootut teokset. Tai seokset. Siihen kuului muunmuassa kaapin kätköistä löytyneitä leivänmuruja ja kuivattuja, vihreitä asioita. <3


Kello 15:39 Kiitti, isäntä, kuppi tuli tyhjäksi, hyppään parvekkeelle lempituolini alle! 

Kello 17:38 Loikahdan parvekkeelta olkkariin, koska isäntä on alkanut syödä olkkarin sohvalla omppua. Sanhan pienen palasen, saanhan saanhan, jookos joo? Menen sohvan edustalle tarkkailuasemiin ja kuolanoro valahtaa suupielestäni olkkarin vaaleahkolle matolle. Saan haukata ompusta siemenkodan vierustaa ja isäntä kehuu minua maailman söpöimmäksi biojäteastiaksi. Kun suuni on tyhjä, alan pestä töpöäni ja muita likastuneita ruumiinosiani ja isäntä kehuu minua taipuisaksi ja hienoksi pojaksi.

Kello 18:07 Aha, nyt isäntä isäntä kyyristyy minua kohti. Antaako hän lisää herkkua, vai aikooko hän vain silittää minua? Voi kamala! Voi kissanviikset! Hän otti minut syliin! Mitä hän aikoo? Vastanuoltu turkkini likastuu! Mihin hän kiikuttaa minua? Hän vie minut keittiöön! Emäntä odottaa siellä meitä ja hänellä on kädessään ne pahat naksuttimet - KYNSISAKSET! EN TAHDO PEDIKYYRIIN!

Kello 18:18 Ohi on. Nyt minua ei enää luulla kisuksi, kun kynteni ovat siistit. Saan kaurapuikulaa. Se on lempiherkuista uusin lempparini. Kyllä kannatti olla kynsienleikkuussa kiltti. Olen niiiin puikulani ansainnut! Hyvä minä! <3

Kello 19:40 Kivaa, kun emäntä ja isäntäkin viettävät aikaa parvekkeella. Emäntä istuu lempituolini päällä, isänätä istuu omassa tuolissaan ja meikäkani pötköttää tuttuun tapaan lempituolin alla.

Kello 21:39 Big Brother - katsomme sen joka ilta yhdessä! Aina kun emäntä ja isäntä käyvät jääkaapilla, valtaan sohvan parhaan paikan itselleni. Sohvan keskellä on optimaalinen äänentoisto ja siitäkös suuret korvani tykkäävät! Sitten emäntä vielä tuo minullekin banaania ja suukottaa. Ah, elämää!

Kello 22:35 Isäntä on aina se, joka valmistaa meikäkanille iltapalan. Tänään siihen kuuluu omppua ja kurkkua ja salaattia ja se on tosi hyvää herkkua, ja sitten emäntä sammuttaa huoneeni valot ja huikkaa "kauniita unia muru", ja isäntä sanoo "hyvää yötä possu". Hyppään kaninkoloni päälle ja odotan, että alan nähdä unia voikukanlehdistä.

Uusi reviiri!

Arvatkaas mitä? Kun talvi on ohi ja kevät keinahtelee luoksemme ja ensimmäiset voikukanlehdet puskevat näkyviin, meikäkani, emäntä ja isäntä aletaan rakentamaan uutta kotia!

Emäntä on näyttänyt minulle jo paperia, johon kotimme on piirretty. Nykyään iltamme kuluvatkin leppoisasti, kun istumme emännän kanssa lattialla ja piirtelemme tärkeitä tavaroita kuten häkkejä, vessalaatikkoja, heinätunneleita, ruokakippoja ja kaninkoloja uuden kotimme pohjapiirustukseen. Tällä hetkellä näyttää tosin siltä, etten välttämättä tarvitse ollenkaan häkkiä uudessa kodissa, vaan meikäkanista tulee vapaaherra!

Eräänä päivänä emäntä ja isäntä kiikuttivat minut alueelle, johon uusi kotimme rakennetaan. Luonnollisesti he tarvitsevat myös minun hyväksyntäni ennen kuin kotia aletaan pystyttää. Isäntä tosin vähän loukkasi tunteitani, kun hän kanniskeli minua pitkin tonttia: hän jupisi, että toivottavasti kukaan ei näe meitä nyt - hullunahan meitä pidettäisiin, kun tarvomme täällä kanin kanssa.

Meikäkani oli uudesta reviiristä täysin lumoutunut! Siellä kasvoi koivua, mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa ja vähän myös viinimarjaa, ja olen tehnyt jo alustavia suunnitelmia, mitä muuta kasvillisuutta pihaamme istutetaan.

Kasvillisuussuunnitelma.

On myös meikäkanin onni, että rakennusmääräyksissä meitä velvoitetaan istuttamaan pihaamme vähintään kymmenen puuta tai puskaa. Niistä niiiin tulee meikäkanin puskia! <3 <3 <3 Takapihalle tulee omenapuutarha, jonka katveessa vadelmapuskat kukoistavat, ja takapihan toisella laidalla on Gustavin Kasvimaa, josta palveluskuntani noutaa minulle suussasulavaa salaattia, tuoreita tomaatteja, pitkiä porkkananvarsia, tajunnanräjäyttävää tilliä ja sen sellaista pientä välipalaa.