tiistai 19. helmikuuta 2013

Parhaat puoleni


Minussa on poikkeuksellisen paljon parhaita puolia: on etupuoli, takapuoli, masupuoli, selkäpuoli, yläpuoli, alapuoli, oikea puoli, vasen puoli, sisäpuoli ja ulkopuoli. Yritin kuitenkin listata parhaista parhaat puoleni paremmuusjärjestykseen, ja tässä lopputulos:

Parhaita puoliani ovat ehdottomasti pää ja takapää, koska pääni on ajattelun keskus ja sen avulla olen juuri oppinut avaamaan itse oven ja takapäässä sijaitsee voimakkaat takakäpäläni, joiden ansiosta voin ponnistaa vaikka kuuhun asti. Vastikään opin myös pesemään kasvoni vesikupissa, ja se jos mikä on kamalan kätevää ja todistaa ylevän älykkyyteni! Kun olen syönyt tahmeaa banskua ruokakupista, työnnän kasvoni vieressä olevaan vesikuppiin ja pulilumpsis, ällösöpö naamatauluni puhdistuu hetkessä!

Sitten parhaita puoliani ovat tietenkin masupuoli ja selkäpuoli. Masupuoli on valkoinen ja pehmeä kuin pumpulipilvi ja masuun mahtuu paljon ruokaa, mutta selkäpuoli saa useammin silityksiä. Miksiköhän?

Myös korvia arvostan erityisen paljon. Jaa että miksikö höröttimeni ovat niin suuret? No Punahilkan susihukkaa lainatakseni, "jotta kuulisin sinut paremmin!" Lähellä korvia sijaitsee myös murututka, ja sekin on sangen käytännönläheinen kapistus. Murututkani voit bongata myös oheisesta kuvakollaasista - murututkani on oikeassa laidassa toisiksi alimmaisessa kuvassa. Murututka koostuu nenästä, viiksikarvoista ja suusta joka on kuin napinläpi, ja murututkan avulla löydän keittiön lattialta pienimmätkin leivänmuruset.

Siinä missä murututka on minun etummainen ruumiinosani, takapääni takimmainen osa on luonnollisesti söpö höpö töpö, eli pupunhäntä. Ihmislapset aina sitovat turkkinsa poninhännälle ja leikkivät aasinhännän kiinnitystä, mutta meikäkani ei kyllä vaihtaisi töpöään mistään hinnasta minkään muun eläimen häntään. Töpö on täydellisen söpö ja pieni (kuten minäkin), mutta kuitenkin tarpeeksi suuri, jotta sitä voi käyttää apuna vaikkapa tasapainottelussa.