perjantai 27. heinäkuuta 2012

Töissä! !! !!!! !!!!!

Jestas, tänään tapahtui jotain niin upeaa, että vou! Pääsin emännän kanssa koko päiväksi töihin! Emäntä oli edellispäivänä varoittanut minua, että huomenaamuna lähdetään sitten yhdessä töihin. Niinpä menin aamulla heti herättyäni kuljetusboksiin odottamaan, että lähdön hetki koittaisi! Tai no itse asiassa hengasin kuljetusboksissa jo koko edellisillan.

Töissä minua oli selvästi odotettu: jo kello 7:30 ensimmäiset vierailijat kolkuttivat työhuoneemme oveen ja kyselivät, että saisiko minua ehkä mahdollisesti kenties tulla silittämään. No tottahan toki!
Työpisteeni.
Myös siivoojatäti sattui toteamaan juuri sinä aamuna, että emännän työhuone olisi siivouksen tarpeessa, joten hänkin tuli moppinsa kanssa heilumaan huoneeseen. Itse olen kyllä sitä mieltä, että siivoaminen oli vain tekosyy, jotta hän voisi hyvällä omallatunnolla tulla hämmästelemään viehätysvoimaani. No, onneksi siivoajalla ei sentään ollut mukanaan sellaista pörisevää laitetta, jota emäntä ja isäntä siivotessaan käyttävät.

Aamupäivä kului leppoisasta, kun vastaanotin vierailijoita ja silityksiä. Ja kehuja! Kuulin noin triljoona kertaa, miten olen söpö-ihana-älykäs-jaloturkkinen-tui tui-mahtava-ovela-lahjakas-paras. Aina kun edelliset vierailijat olivat lähteneet, seuraavat saapuivat 15 minuutin sisällä. Sana pitkäkorvaisesta pikkuapulaisesta levisi aika sutjakasti talon sisällä!

Emännän työtoveri kävi leikkimässä kanssani.
Eräskin täti, jota emäntäni ei edes tuntenut, koputti yhtäkkiä ovea ja huikkasi minulle: "Minun pitää nyt mennä laittamaan Tv-maailma painoon, mutta sen jälkeen tuon sinulle kurkkua! Syötkö kurkkusi kuorineen vai ilman?" Uskomatonta. Emäntä ei ikinä vaivautuisi kuorimaan kurkkujani.

Lounastauko! Nautin pellettini aktivointipallosta.
Lounaan jälkeen vähän väsähdin. No kukapa ei, tutustuttuaan hurjan moneen uuteen ihmiseen. Haukotellen vetäydyin levolle emännän työpöydän alle. Hiukan rentoutumistani häiritsi, kun emäntä naputti tietokoneellaan niin kovaäänisesti. Siis todella hermostuttava naputus, phyi! Tömäytin muutaman kerran tuimasti takajalallani, jotta emäntä tajuaisi lopettaa naputtelun, mutta hän vaan mutisi jotain höpöhöpöä, että pitää hänen töitäkin tehdä.
Ihanteellista oli pötköttää emännän työpöydän alla, kun hän samalla silitti minua varpaillaan.
Kaiken kokemani jälkeen en enää yhtään ihmettele, miksi emäntä viihtyy töissä päivät pitkät! En minäkään suostu enää aamuisin kotiin jäämään.

Koska olin niin ihana, minua pyydettiin myös valokuvamalliksi. Tämä kuva päätyi Lemmikki-lehden Facebook-sivustolle.

torstai 19. heinäkuuta 2012

12 syytä: Tämän vuoksi olen fantastisempi kuin mummulan kisut.

1. Toisin kuin kissat, minä pidän kirjallisuudesta. Olen viime päivinä ahminut emännän sivistyssanakirjaa, jossa on 1066 sivua. Siinäpä purtavaa pitemmäksi aikaa!

2. Lisäksi tykkään katsoa tv:tä - myös englanninkielisiä ohjelmia, joissa on tekstitys.

3. Osaan leikkiä aktivointipallolla. Kissat eivät tajua, että pallosta tipahtelee ruokaa!

4. Kissoille ei suoriteta manikyyriä eikä pedikyyriä. Minä puolestaan nautin siitäkin huomiosta.

5. Kissat ovat jokseenkin jälkeenjääneitä, kun niillä on niin lyhytkasvuiset korvat.

6. Kissat menevät sänkypeiton ALLE piiloon, kun tulee vieraita. Minä pissaan sänkypeiton PÄÄLLE, jotta saan huomiota.

7. Syön paljon samaa ruokaa kuin emäntä ja isäntä. Ah miten näppärää on kerjätä vesimelonia, mansikkaa tai tilliä samalla, kun isäntä syö niitä! Kisut eivät tajua sitä(kään) jujua.

8. Kissat pelkäävät minua. Minä en pelkää kissoja.

9. Kun kissat haluavat ulos, he pääsevät (ulko)häkkiin. No, minulle häkissä oleminen on arkipäivää. Ulkoiluni taas tapahtuu valjaissa.

10. Jos satun olemaan kissojen vessalaatikon luona, kun minulle tulee pissahätä, käytän mirrien laatikkoa. Kissat taas eivät koskaan ole käyneet minun vessalaatikollani. (lue myös kohta 8.)

11. Kissat eivät osanneet arvostaa koriaan, jossa voi ottaa päivänokoset. No, minä sain kissojen korin ja otan siitä kaiken ilon irti: pötkötän korissa, kuovin sitä käpälilläni ja lopuksi syön sen.

12. Kun emäntä ja isäntä menivät kihloihin, minulle valmistettiin kakku. Siis minulle. Ihan oma. Ei kissoille. Olin sen ansainnut.
Tuli kiire kakulle.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Hattaratöpöliinini, kultakäpäläiseni, jänöjumalattareni

Emäntä ja isäntä menivät kihloihin. Heille leivottiin tapahtuman kunniaksi kakku, minä puolestaan sain kihlajaisjyvätangon. Mutta...minäkin tahdon jonkun, jonka kanssa iloloikata. Jonkun, jonka kainalossa voin köllötellä ja jonka kanssa voin jakaa vessalaatikkoni (mutta en voikukanlehtiäni). Niinpä:

Iloinen, aktiivinen ja seikkailunhaluinen nuorimies etsii (emäntänsä vastustelusta huolimatta) seuraa.

Ihannekumppani
Sukupuoli Naaras
Ikä 1-2v
Pituus 50-60cm (nenänpäästä takakäpälänpohjaan)
Paino 1-2kg (ennen aamupellettiannosta)
Ruumiinrakenne Pienikokoinen, Hoikka, Normaali, Urheilullinen, Pötkylä tai Pallomainen
Siviilisääty Sinkku, Eronnut, Leski tai Asumuserossa
Seksuaalinen suuntautuminen Heteroseksuaali
Työ/Koulutus Elämänkoulu, Johtotehtävät
Maakunta Uusimaa, Pirkanmaa tai Kanta-Häme (matkustan Friidalla luoksesi, pupu)
Silmien väri Sininen, Ruskea, Musta, Punainen, Vihreä tai Muu (jotka sädehtivät kuin tähtitaivas, räpsyripsistä plussaa)
Turkki Ruskea, Harmaa, Beige, Punaoranssi, Valkoinen tai Muu (puhdistan turkkisi pyhisin, hani)
Poikaset Poikaset asuvat kanssani, Poikaset eivät asu kanssani tai Ei poikasia (vielä)
Haluan poikasia Kyllä
Syntyperä Hermeliini, Leijonanharjas, Kääpiöjänis , Kääpiöluppa tai Muu (pieni on kaunista, ei se määrä vaan se laatu)

PS: Kuva ois kiva.