sunnuntai 26. elokuuta 2012

Prinssi uljas, rohkea! Ja epäturhamainen!

Minäkö turhamainen?

Pääsin Helsingissä ulkoilemaan, jee! Edelliskerrasta olikin jo tovi. Tästä ulkoilusta olin kuitenkin niin innoissani, että päätin tehdä kaiken itse: minä itse hypin uljaasti hissiin, eli emännän ei tarvinnut minua sinne kantaa. Minä itse kävelin hissistä myös ulos, kun olimme saapuneet pohjakerrokseen. Minä itse loikin alaovesta pihamaalle, ja minä itse olin niin innostunut päästessäni ulos, että minä itse itse asiassa loikin kaksi kertaa koko parkkipaikan ympäri ja emäntä itse yritti pysytellä kintereilläni.

Pian kuitenkin itse huomasin, että käpäläni olivat juoksemisesta likaantuneet: parketilla käpäläni pysyvät vitivalkoisina, mutta pihalla niihin tarttuu katupölyä hiekkaa savea ruohoa multaa maa-ainesta roskia lehtivihreää muurahaisia yhhh, joten pesin etukäpälät ja takakäpäläiset ja vatsanalusen ja kyljet ja korvat ja töpön ja naaman.

Ja sitten minä itse huomasin siinä parkkipaikalla auton vieressä peseytyessäni, että auton kyljestä heijastuu minun oma peilikuvani, joten aloin peilailemaan itseäni ja havaitsin taas, miten upea kani minä itse olen. Niin puhdas ja jalosukuinen. Älykäskin. Myös naapurin pinkkipaitainen Pirkko-Liisa tuli kehaisemaan: "Onpa söpö pupu!"

Ja sitten minua vielä haukutaan turhamaiseksi esimerkiksi sen perusteella, että tykkään peilata itseäni kokovartalopeilistä tai auton kyljestä! No, emäntä usein puolustaa minua sanomalla, että poika on emäntäänsä tullut. Mutta siis...turhamainen. Kertakaikkiaan väärä sana kuvaamaan minua itseäni. Mitä sitten, jos minä itse en halua syödä leivänkannikkaani liukkaalta ja kalsealta parketilta, vaan siirryn ruokailemaan mieluummin olohuoneen sohvapöydän alle karvamatolle? (Pöydistä puheen ollen - olen vastikään oppinut hyppäämään minun oman huoneeni työpöydälle. Isäntä yllätti minut siitä yhtenä aamuna ja emäntä yllätti toisena aamuna kun istuin työpöydällä hänen läppärinsä päällä - ei näyttänyt emäntä iloiselta sinä aamuna, oli varmaan noussut väärällä käpälällä tai jotain.)

Ja mitä sitten, jos minä itse en tykkää pissata vessalaatikkoon, jos laatikko on mielestäni liian nuhruinen? Ja koska en sattuneesta syystä kommunikoi ihmisten kielellä, joudun pissaamaan vessalaatikon viereen jotta emäntä lopulta tajuaisi, että laatikko pitää siivota. Sekö muka turhamaisuutta, häh??!

Pihalla on kivaa, mutta näin ne käpälät likastuvat, yhhh!
Onneksi ulkona on sentään mattoja, joiden päällä voin peseytyä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti