Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa

Taianomaista tätä vuotta! Meikäkanin vuosi on alkanut leppoisasti loikaten, ja erityisen tyytyväinen olen siihen, että joulun jälkeen pääsin viikon pituisen mummulointijakson jälkeen takaisin omalle reviirilleni - kotiin.

Sain joululahjaksi upean puutunnelin, josta tontut olivat osanneet tehdä mielettömän monikäyttöisen! Tässä se on:

Tykkään loikkia tunnelin läpi, kun olen matkalla esimerkiksi jääkaapilta vessalaatikolle. Toisinaan tykkään myös pötköttää tunnelissa. Yleensä kuitenkin kökötän tunnelin sisällä kaniasennossa ja syön samalla tunnelia sisältäpäin. Ah, miten hyvältä puun kuori maistuukaan!

Sitä vastoin en ole uskaltanut pompata tunnelin päälle - vielä. Ajattelin ensin sulatella joulukilojani, ei kun grammojani, ja kokeilla vasta sitten, kestääkö tunnelin katto painoani. Kamalan noloa, jos lahjatunneli heti romahtaisi!

On minulle jotain jännittävääkin tapahtunut: Tiedättehän, että viimekertaisesta parvekevierailustani oli kulunut ikuisuus - meikäkania kun ei päästetä parvekkeelle samaan aikaan joulukuusen kanssa, koska emäntä ei halua, että etenen jouluisiin johtotehtäviin, pyh. Loppiaisen jälkeen emäntä ja isäntä viimein kantoivat joulukuusen pois parvekkeelta ja meikäkani pääsi parvekkeelle haukkaamaan raitista ilmaa!

Iloloikkasin tyytyväisenä ovesta pihalle. Kiersin koko parvekkeen, haukkasin kappaleen kartiotuijasta, merkkasin parvekkeen tuolit omaksi reviirikseni, pistäydyin pöydällä, pomppasin pois, nakersin maton hapsua, merkitsin parvekeoven omakseni, kävin kuopimassa parvekelaatikossa olevaa multaa ja lopulta pysähdyin nuuhkimaan nurkkaa, jossa joulukuusi oli ollut.

Parvekkeen lattialla oli vielä muutama kuusenoksa. Söin ne siitäkin huolimatta, että emäntä piti minua pöhkönä ja varotteli, että neulaset alkaisivat pistellä masussani. Meinasin myös hörpätä kuusenjalasta vettä palanpainikkeeksi, mutta viime hetkellä vedin aikeeni takaisin ja loikin omalle kupilleni, jossa lukee Gustav Kani.

Kuusenheivaamisen jälkeen isäntä sitten sai älynväläyksen: roskakatoksemme eteen oli jätetty lojumaan monia kauniita joulukuusia, jotka kuka tahansa olisi voinut korjata parempaan talteen - ilmaiseksi! Emäntä ja isäntäkin olisivat voineet tuoda toistakymmentä joulukuusta meille, minun huoneeseeni, ja niin olisin saanut huoneeseeni mahtavan kuusimetsäsimulaation! Kyllä kuusenrunkoja olisi ollut paljon mukavempi nakertaa kuin tyhmän tunnelin sisäpintaa.