perjantai 30. elokuuta 2013

Herkkua!

Loikkaamme kohta ensimmäiseen syyskuukauteen, syyskuuhun, joten nyt on viimeinen tilaisuus listata meikäkanin maittavimmat kesäherkut.

1. Porkkanannaatit ilman porkkanoita. Kahdeskymmenesensimmäinen päivä elokuuta kello kaksikymmentäkaksi viisikymmentäkolme emäntä tarjoili minulle tämännäköisen taideiltapalan (katso kuva!). Annoksen nimi oli maalaisomenia ja luomuruislastuja salaattipedillä. Iltapala pääsi aivan uusiin ulottuvuuksiin, koska koristeena annoksessa oli kesän ykkösherkku, porkkanan naatti! Toden totta, vaikka olenkin kani, porkkanasta en ihan kamalasti välitä, mutta varret ovat nannaa!


 2. Mustikanvarvut ilman mustikoita. Siinä missä syön porkkanasta ekana varren, mustikasta syön ensimmäisenä varvut. Mustikanvarpujen rakenne on sellainen, että varvut tarjoavat sapelihampailleni haastetta pitkäksi aikaa! Kun tämä kuva otettiin, mustikoita en syönyt, vaan tiputtelin ne suupielistäni lattialle. Epähuomiossa istuin mustikoiden päälle ja käpäläni ja  masuni likastuivat ja jouduin koko loppupäivän pesemään itseäni, eli itkuhan siinä tuli pitkästä ilosta.


3. Emännän työtoverin tomaatit. Vuosi sitten minulla oli tomaattikausi, mutta se pyyhälsi pois. Pitkään aikaan en koskenut tomaatteihin käpälällänikään, paitsi äärimmäisen tuskallisessa nälkätilassa. No tänä kesänä emäntä sitten tarjosi minulle työtoverinsa kasvattamia tomaatteja. Nappasin tomaatin emännän kädestä niin hanakasti, että taisin epähuomiossa puraista emäntää, hups. Mutta kautta viiksikarvojeni, miten hyvää tomaatti oli! Tämä kuva on kyllä vähän nolo, mutta täten huomautan, että meikäkanilla EI ole huulissa huulipunaa, vaan herkkutomaattia. Pian myös rinta- ja varpaanvälikarvoitukseni oli tomaatinpunainen.

4. Vesimeloni ilman siemeniä. Vesimelonia olen saanut muutaman kerran tänä kesänä, ja aina se on yhtä hyvää! Mukavan vetistä, mutta kuitenkin makeaa! Meikäkanihan on tykästynyt kovasti makeisiin juttuihin, kuten omenaan, banaaniin, viinirypäleisiin, rusinoihin ja emäntään. Mutta myös vesimeloniin. Ennen kuin tämä kuva otettiin, emäntä oli nyppinyt melonista siemenet pois. Kun hän viimein kilautti meloninpalan kuppiini, inostuin niin, että saatoin iloloikatessani iskeä emännän nilkkaan parit hampaanjäljet. Anteeksi emäntä, mutta olet vain niin yliveto. <3

5. Omenat (jotka menetin). Sitä vastoin maalla ollessani en oikein ymmärtänyt, miten lempiherkkujani, omenia, voi olla kasapäin maassa lojumassa. Tämä kuva on harmillinen todiste siitä, miten loikin autuaan tietämättömänä onneni ohi. Harmittaa niin vietävästi, etten ymmärtänyt iskeä hampaitani tuohonkaan herkkuun. :(

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Gusse kesätyökani

Taas on kulunut melkein kuukauden päivät siitä, kun meikäkani on ehtinyt irtautua johtotehtävistään ja kirjoitellut kuulumisia! No tässäpä niitä tulee:
Tässä kuukauden aikana etenkin eräs tietty aamu oli huisin hauska. Sinä aamuna emäntä pakkasi vessalaatikkoni ja ruokakipponi ja aktivointipalloni mukaan ja sujautti kuivatun ruisleivän palasia ja rusinopita käsilaukkuunsa ja otti kuljetuskoppini esille ja sanoi minulle, että tänään mennään yhdessä töihin. Se oli niin hauska uutinen, että iloloikkasin oitis kuljetuskoppiini ja naksutin tyytyväisenä hampaitani. Jipii, töihin!
Tässä saavun töihin.

Töissä oli ihanaa! Emäntä oli tosin järjestänyt niin, ettei minulla ollut mahdollisuutta päästä johtotehtäviin, mutta kyllä minulle emännän assistenttina oleminenkin ihan kelpasi. Päivän aikana sain olla silitettävänä ja ihmetekltävänä ja kehuttavana ja sitten tutkin emännän työhuoneen kauttaaltaan, pyörittelin aktivointipalloani ja lopulta pötkähdin emännän työpöydän alle ihan emännän jalkojen juureen nuolemaan emännän ihania jalkoja.
Emännän työhuoneen lasiovesta oli hyvä seurata käytävällä tapahtuvaa liikehdintää. Aika hiljaista oli - mitä nyt lasioven toiselle puolelle ilmestyi jossain vaiheessa eräänkin koiran naama, mistä meikäkani aavistuksen verran säikähti, mutta niin säikähti koirakin! Me molemmat loikimme pois lasioven luota niin nopeasti, että käpälät lipsuivat!
Tuo kasvi sai muuten kuolan valumaan söpösti suupielistäni. Tuohon runkoon kun olisin saanut hampaani iskeä!
Kasvi, nam!
En ymmärrä, miksei minua voida päästää joka päivä töihin! Vaikka tätä nykyä emäntäkin on siirtynyt työskentelemään kotoa käsin - varmaan sen takia, etten minä joutuisi olemaan yksin kotona. Emännälle kuulemma jopa maksetaan töissä olemisesta, mutta minulle ei tarvitsisi edes maksaa. Riittää, että saisin päivän aikana ihanan aterian. Eri asia olisi, jos etenisin johtotehtäviin: niistä veloittaisin todennäköisesti vaarallisen työn lisän, vaikka johtotehtävät hauskoja ovatkin!
Myös tällaisia videoita katselimme emännän kanssa töissä! Vaikka meikäkani onkin yliveto, taitaa vähän olla treenattavaa SM-kisoihin.